lauantai 12. lokakuuta 2013

Yhtä tyhjä Valtaistuinsali, kuin Verstas on...


Tänään se oli, viimeinen esitys. Haikeaa. Minulla on jo nyt ikävä kunkkuryhmää. Aivan mahtavaa kuitenkin; saimme tämän valmiiksi, ja niin lyhyessä ajassa. Kiitos Venlan.
Loppubileissä pidimme monta erillaista puhetta, katsoimme harjoituskuvia & videon, ruokailimme, juhlimme Titan synttäreitä, nauroimme, itkimme ja pidimme hauskaa. Lopuksi halattiin ja hyvästelimme toisemme, itkien tietysti. Kun minua työryhmässä ollaan kehuttu, on ollut hankalaa antaa vastakehuja, sillä he ovat niin mahtavia ettei sanoin voi kuvailla. ♥ olette ihania
Tyhjäsimme/siivosimme näyttämöä lavasteista ja bileiden jälkeisistä sotkuista bileiden jälkeen. Lopuksi valtaistuinsali näytti aivan Verstaalta (ihmekkään?). Pakko sanoa, että emme näytellet Verstaalla, emmekä harjoitelleet siellä, se on ainakin minulle valtaistuinsali ja tulee aina olemaan.

Ketkä täyttivät katsomomme ja aiheuttivat loppuun myydyt esitykset? Keitä saimme viihdyttää? Katsojia tietty. Ilman heitä, esittäisimme tyhjälle katsomolle. Kiitos positiivisistä palautteista ja siitä että vaivaudutte tulemaan.♥Kiitos
Kiitos kiitos kiitos ♥

Sofia Niemelä

torstai 10. lokakuuta 2013

Vielä on aikaa


Finsteris. Remy (vas.) ja Sofia (oik.).

Mehän vasta tapasimme, ja nyt tämä on jo melkein loppu. Harmi että aloin tutustua paremmin vasta kesän harjoituksissa työryhmäämme. Nyt kuningasryhmä on minulle enemminkin kuin kuningasperhe. 
Ennen ensi-iltaa, juksutin Venlaa lähettämällä hänelle vanhan kuvan jossa olin sairaalassa sairaalavaatteissa. Hän luuli (kuten oli tarkoituskin), että olin sairaalassa ja soitti kuvan lähetettyäni perään kysellen mitä on sattunut. Venla meni lankaan ja lupasi kostoa.
Ensi-iltaa juhliessamme esityksen jälkeen nostimme maljaa ja Venla jakoi meille muistoksi kortteja. Aloin itkemään (minuahan ei saa helposti itkemään), ja totesin että tämä taisi olla Venlan kosto saadessaan minut itkemään.
Lauantaina tulen vollottamaan takuu varmasti, sillä itken jo tätä kirjoittaessani. Ilon kyyneleitä tietenkin.

Osaa en varmaan saata esitysten jälkeen välttämättä ikinä enää nähdä, mutta vielä on aikaa iloita seurastamme. Esittäisinkin toiveeni työryhmälle, että tapaisimme vielä joskus tulevaisuudessa. En tiedä miten elää tästä eteen päin ilman teidän seuraanne! Olette tärkeitä!
Kieltäydyn uskomasta että Lauantaina olisi viimmeinen esitys/tapaaminen, kiellän.


Sofia


keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Bileet vielä kahdesti


Aijai, viimeisiä viedään. Eräänlainen kuningasnäytelmä käy viimeistä viikkoaan. Esityksiä on jäljellä enää kaksi, perjantaina 11.10. klo 18.00 (lippuja saa vielä!) sekä lauantaina 12.10.

Haikeus meinaa hiipiä rintaan... Näiden ihmisten kanssa ollaan matkattu - laskentatavasta riippuen - 8 kuukautta. Ja pian pitää sanoa heipat, vai pitääkö sittenkään? Voisiko tämä jatkua tavalla tai toisella?

No vielä ei ole varmuutta tulevasta, mutta se on varmaa, että Verstaalla on bileet vielä kahdesti! 
I gotcha!


Titta, Saima ja Remy. Kuvan otti Katariina Vestergård.

Lämmöllä,
Venla

maanantai 7. lokakuuta 2013

Lisänäytös perjantaille 11.10.!

Iloisia uutisia!
Kunkulle tulee lisänäytös perjantaille 11.10. klo 18.00!
Kysy lippuja teatterin lipunmyynnistä numerosta 06 4162600 tai osta suoraan verkosta www.netticket.fi.

Päivitys

7.10. aamuyön ensimmäsinä tunteina mietin edelleen näkemääni ja kokemaani. Pikkuhiljaa alkaa normaali olotila tulla takaisin sen lauantaisen hurmion jälkeen. Nähdessäni Eräänlaisen kuningasnäytelmän kokonaisuudessaan, koin jotain suurta ja ihmeellistä, mikä sai kyyneleeni virtaamaan vuolaasti esityksen ensihetkistä lähtien. Kyse ei ollut surusta tai mistään negatiivisesta tunteesta, vaan suuri hyvänolontunne valtasi mieleni ja nautin esityksestä alusta loppuun asti. Tuo ihana näyttelijöiden ryhmä, joka on niin lämminhenkinen ja positiivinen joukko erilaisia persoonia, on painunut mieleeni ja sydämeeni lähtemättömästi. On ollut ilo tutustua kaikkiin ja jakaa mukavat hetket jo kesästä lähtien. Alun ujot hetket ovat vaihtuneet raikuvaan nauruun ja halauksiin. Nuo yhteiset tekemisen hetket ja näytelmän harjoitukset ovat tuottaneet tulosta ja Venlan lempeässä ohjauksessa tämä näytelmä on kypsynyt ihanaksi kirpeän makeaksi ja mehukkaaksi hedelmäksi, jota on ilo nauttia ja sitä haluaisi vain lisää ja lisää. Monet harjoitukset olin mukana, suurimmaksi osaksi kuskin roolissa ja verstaan... eikun valtaistuinsalin penkillä nukkuen. Ei sillä, että harjoitukset olisivat tylsiä olleet mutta yötyöläisenkin on jossain vaiheessa nukuttava. Se kuuluisa äidinrakkaus on auttanut jaksamaan ne univajaat vuorokaudet, koska tietoisuus siitä uhrauksen palkasta, on mennyt kaiken edelle. Mutta en olisi uskonut, miten suuria tunteita voi nämä kaikki ihanat ihmiset saada näyttelemisellä aikaan mutta nyt se on koettu. Tuo sisimmältään lempeä Hallitsija, jota Remy ilmeikkäästi näyttelee, on myös näyttämön ulkopuolella niin hyväsydäminen ja kaikki huomioonottava. Urheasti syysflunssan kourista Remy kiskaisee itsensä lavalla täyteen loistoon ja saa poskilihakset hytkymään yhdessä piilossa olevien vatsalihasten kanssa. Tuo loistava Salapoliisi ja Hallitsijan oikea käsi, Lari ei jää taatusti kenenkään varjoon, jos hauskuutuksesta on kyse. Tekstiä pulppuaa kuin kevätpurosta antamaan iloa tähän synkkään syksyyn sekä lavalla, että sen ulkopuolella. Miia, tuo kaunis ja herkkä Lumoojatar. Ne lempeät katseet ja huikkaukset omalle Lari-rakkaalle näkyvät ja kuuluvat jokaisessa hetkessä. Miten urheasti Miia istuu kammattavana pukuhuoneessa ja minä kiireessä pyytelen anteeksi, jos tukistelen tai yritän työntää pinniä päänahasta läpi. Miian vain toteaa lempeästi, ettei se haittaa. Titta, ettei sittenkin ole kaukaista sukua Herbertille? Loistavaa uppoutumista rooliin ja ihanan viihdyttävää, kuten aina. Onneksi näin tämän näytöksen, missä Titta oli mukana. Entäs sitten Saima? Aina iloinen ja hyvä juttu hihassaan. Uskomattoman tomerana Emäntänä hääräilee lavalla ja yhdessä Aarto-isännän kanssa saa suupielet kohti korvia. Aarto on yhtä lempeä ja hyväntuulinen lavan molemmin puolin. Matti, se on meidän kansikuvapoikamme, jolla on pilke aina silmäkulmassa. Se samainen pilke vilahtaa myös siinä, kun Matti reippaasti ottaa kitaransa ja syventyy rooliinsa. Esko, Menninkäinen, jonka huomaan uskoisin oman tyttäreni. Tähän voisin piirtää suuren sydämen Meidän Teemu onkin sitten ihan vastakohta sille lavalla nähtävään Gangsteriin. Ei ole lavan takana sitä uhmaa minkä niin komeasti näyttelee, vaan toiset huomioonottaen kauniita kohteliaisuuksia jaellen tuo päivään piristyksen. Kaisan valinta haluta näytellä Pocahontasta, on varmaankin osa häntä itseään ja hän tekee sen hienosti. Pukuhuoneesta ei ole naurunkikatusta puuttunut, kun Kaisa on paikalla. Vaikka lukuisissa harjoituksissa olin mukana, jouduin aina olla pukuhuoneen kätköissä juuri Jennin Laulajan esiintyessä. Todella hyvin, turhia hötkyilemättä ja yleisön huomioonottaen Jenni lauloi kauniin ja herkän laulun. Kiitos siitä. Lavalla nähdään Vasen käsi heti alkuhetkistä lähtien mutta ehkä kumminkin eniten odotin, että lavalle saapuu Sarah upeassa puvussaan. Kyyneleeni lähtikin pulppuamaan ihan valtoimenaan ja jouduin kamppailla, etten olisi ulvonut ääneen pilaten sen kauniin laulun. Tunteet olivat sekaisin jännitystä, rakkautta ja suurta ylpeyttä. Sivusta takahuoneessa katsellessani, olen tuntenut sitä samaa ylpeyttä, että yritykseni kasvattaa kiltti ja suvaitsevainen tytär, ei ehkä ole mennyt ollenkaan pieleen. Sofia, olet tärkeintä maailmassa. Tästä ryhmästä siis huokuu lempeys, hyväntahtoisuus ja iso ilo. Mukana on aimoannos näyttelijänlahjoja ja unelmia. Tästä erilaisten unelmien rykelmästä Venla taitavasti kokosi ja ohjasi jotain unohtumatonta. Näytösten jälkeen monista monista suunnista kuului kehuja ja toiveita lisäesityksistä tai jatkosta samankailtaisissa tunnelmissa. En ollut ainoa, joka joutui turvautumaan nessuun esityksissä. Kiitos koko Kunkku-poppoolle
Halauksin Päivi

maanantai 30. syyskuuta 2013

Onnellinen työryhmä

Täytyy sanoa, että aika onnellinen on fiilis. Hyvää palautetta ollaan saatu, hieno arvio oli Ilkassa ja liputkin ovat loppuuvarattuja (ainoastaan  5.10. esitykseen oli äsken tilaa). Ja sitä paitsi tällä viikolla saamme Titan eli Herbertin takaisin iloiseen kööriimme!

Titta, toivottavasti olet etelän lämmöstä huolimatta pysynyt vampyyrimaisen kalpeana. Tervetuloa takas, täällä sua odotetaan! 


Kuva: Päivi Niemelä


Työryhmän puolesta,
Venla

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Arvio Ilkassa 29.9.

Alla olevassa kuvassa on tämän päivän Ilkassa ollut arvio Eräänlaisesta kuningasnäytelmästä. Työryhmä kiittää ja kumartaa kauniista sanoista!

HOXHOX: Työryhmätietoihin on iskenyt painovirhepaholainen. Pukusuunnittelusta ja lavastuksesta vastasi Annukka Mäntynen. Katariina Vestergård toimii esityksen tuottajana. 





torstai 26. syyskuuta 2013

Ensi-iltaan alle tunti


Ei herttinen sentään! Musta tuntuu, että olen ainoa jota jännittää niin, että tukka kihartuu itsestään pörrölle – muu työryhmä vaikuttaa niin viilipytyiltä (Venla toki onnistui järsimään kynsiään ennen ensi-iltaa) !
Harjoitukset ja kenraalit on nyt ohitse. Eikun ottamaan yleisö vastaan (iik!) ja ilolla näyttämään mitä ollaan yhdessä saatu aikaiseksi !
1,2,3, Kuningasryhmä! Psst! Ja muuten, tarvitseeko teatterissa vain istua?
-Remy

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Terveisiä kenraalista!

HUH! Nyt on kummatkin kenraalit harjoiteltu ja esitys on valmis avaamaan ovensa yleisölle. Huomenna 26.9. klo 18.00 12 ainutlaatuista unelmaa herää eloon Verstasteatterilla ja Eräänlainen kuningasnäytelmä saa ensi-iltansa! Alla viimeisten treenien päätteeksi otettu kuva esiintyjistä, ohjaajasta sekä avustajista. Kuvasta puuttuu Titta Asikainen.



Kuva: Katariina Vestergård.

Herbertin rooli

Titan suunnitelma Herbert-roolista.


Kuviakuvia! vol. 2

Hallitsija (Remy Lehmann), Herbert(Titta Asikainen), Emäntä (Saima Tervala)
ja Tapio Rautavaara (Veli-Matti Palomäki)

Laulaja (Jenni Hyöty), Salapoliisi (Lari Fills), Lumoajatar (Miia Yli-Kivistö),
Gangsteri (Teemu Vola), Hallitsija (Remy Lehmann) ja Pocahontas (Kaisa Leminen)

Hallitsija (Remy Lehmann), Vasen käsi (Sofia Niemelä), Lumoajatar (Miia Yli-Kivistö),
Herbert (Titta Asikainen) Salapoliisi (Lari Fills) ja Pocahontas (Kaisa Leminen)

Isäntä (Aarto Saari) ja Emäntä (Saima Tervala)


Vasen käsi (Sofia Niemelä) ja Menninkäinen (Esko Saari)


Kuvat: Katariina Vestergård. 
Kuvia saa kopioida ja käyttää, mutta kuvaajan nimi on mainittava kuvan yhteydessä.

tiistai 24. syyskuuta 2013

Kuviakuvia!

Tässä kuvia eilisestä kenraaliharjoituksesta. Toinen kenraaliharjoitus on keskiviikkona klo 18.00.

Hieno esitys on tulossa!!

Hallitsija (Remy Lehmann) ja Sarah (Sofia Niemelä)
Hallitsija (Remy Lehmann)

Pocahontas (Kaisa Leminen) ja Lumoojatar (Miia Yli-Kivistö)

Tapsa (Veli-Matti Palomäki)

Kuvat otti Katariina Vestergård. Kuvia saa vapaasti kopioida, mutta mainitsethan kuvaajan nimen kuvan yhteydessä, kiitos.

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Pian valmista!



Ei siitä ole kauaakaan kun me työryhmän kanssa tapasimme ensimmäisen kerran. Istuimme ympyrässä nuorisotalon teatterin lavalla. Minua ainakin jännitti ja en uskaltanut puhua kenellekkään. Opistolla saimme tutustua ensimmäisen kerran toisiimme leikin ohella: swish, bang, poing, josta saamme nauttia edelleen.

Eilen oli taas pitkät harjoitukset. Päivä meni näytellessä ja laulellen Disney biisejä. Harkat meni tosi hyvin ja vuorosanojakaan ei unohtunut. Tauolla Remyn ja Saiman kanssa katseltiin Jounin (tai Juhan, en muista) 'esitystä' tikapuilla, laulettiin samalla Disney biisejä. 

Me oltaisiin jo melkein valmiita ensi-iltaan, mutta vielä pitää kenraalinäytökset vetää läpi. En malta odottaa seuraavia harjoituksia Verstaal... siis Valtaistuinsalissa.

Sofia Niemelä

perjantai 20. syyskuuta 2013

Kuva herää eloon

Sinisessä puvussaan Tuhkimo (Leena Orpana).


Hetki Unelmaa -muotokuvanäyttely Eräänlaisen kuningasnäytelmän yhteydessä

Suosittu, eri puolilla Suomea kiertänyt Hetki Unelmaa -muotokuvanäyttely on nähtävissä Seinäjoen kaupunginteatterilla Eräänlaisen kuningasnäytelmän yhteydessä 12.10.2013 saakka.

Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n ja Kehitysvammaisten tukiliiton yhteisessä valokuvaprojektissa kehitysvammaiset ihmiset eri puolilla maata pääsivät kokemaan unelmansa toteutuvan. Vuonna 2012 yhteensä 27 valokuvaajaa 19 paikkakunnalta toteutti Kehitysvammaisten tukiliiton paikallisyhdistysten kautta löytyneiden henkilöiden unelmia. Yhteisnäyttelyyn päätyi 62 kuvaa.

Projektiin mahtui monenlaisia unelmia, mm. Lordi, Tuntematon sotilas, argentiinalaisen tangon tanssija ja joukko prinsessoja. Yksi toteutuneista unelmista nähdään Petri Ollin kuvaamassa Laulaja-muotokuvassa. Kuvassa Veli-Matti Palomäki poseeraa särmikkäänä laulajana. Eräänlaisessa kuningasnäytelmässä tämä laulaja esiintyy!

Laulajan muotokuvaan ja muihin unelmiin voi tutustua TÄÄLLÄ.

Näyttelyyn voi tutustua teatterin aukioloaikoina ma-pe klo 11-17, la klo 12-17 sekä kaikkina esityspäivinä. Näyttely on ripustettu kaupunginteatterin yläaulaan sekä alakerran Verstasnäyttämön aulatilaan.

Yläaulan ripustus on nähtävissä aina teatterin aukioloaikoina.
Eräänlaisen kuningasnäytelmän esitysaikojen ulkopuolella Verstasnäyttämön kuviin tutustumisesta voi sopia teatterin vahtimestarin kanssa. Vahtimestari Jukka Kontkanen, p. 040 774 8433.

Lisätietoja näyttelystä löytyy Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n verkkosivuilta, osoitteesta http://www.ammattivalokuvaajat.fi/.



Tiedotustilaisuus

Eräänlaisen kuningasnäytelmän tiedotustilaisuus oli tänään klo 10.00 Verstasnäyttämöllä. Alla on pari kuvaa Venlasta ja Miiasta esityksen lavasteissa sekä radiohaastattelussa. Kiitos kaikille paikallaolijoille!

Tänään 20.9. Illalla klo 18.00- 18.30 järjestämme avoimet teatteriharjoitukset Verstasnäyttämöllä, joissa pääsee näkemään pienen ennakkokatsauksen tulevasta esityksestä. Tervetuloa! 

Kuvat:Katariina Vestergård



torstai 19. syyskuuta 2013

Miian terveiset

nyt ollaan melkein viimeisiä kertoja harkoissa on kivaolla ja toteutaa uneilla omista unelmista


(Miian viestintuojana Venla)

Dance Ability ja Kaaos Company




Tanssista on helpompi kertoa kuvin kuin sanoin. Tänään vastaani tuli videotaiteilija Sini Haapalinnan tekemä esittelyvideo DanceAbility Finlandin ja Kaaos Companyn työstä integroidun tanssin hyväksi Suomessa. Upea video, koskettava ja kaunis.

DanceAbility Finland ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tehtävänä on edistää esteetöntä, integroitua tanssia ja murtaa ennakkoluuloja vammaisuuden rajoitteista. DanceAbility Finland pyrkii jatkuvasti etsimään raikkaita tapoja rikkoa tanssin ja ilmaisun rajoja työpajoissaan ja tanssiesityksissään. Luomme jokaiselle halukkaalle tilaisuuden tanssin kokemiseen ja tanssista nauttimiseen. Tanssin, liikkeen ja tietoisen havainnoinnin kautta on mahdollista jakaa toisten kanssa jotain sellaista, mitä ei voi yksin kokea, ja missä mikä tahansa on mahdollista. Välikaiset sivut löytyvät osoitteesta: danceabilityfinland@blogspot.fi.


!! Myös DuvTeaternin Duva/Diva -valokuvakirja tuli eilen postitse. Upeat valokuvat on ottanut Stefan Bremer. Osaa kuvista näkee esim. TÄMÄN linkin takaa. DuvTeatenin sivut löytyvät osoitteesta duvteatern.fi.

t. Venla

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Millainen on Pocahontas?


Mistä Pocahontaan rooli lähti liikkeelle, sen näkee alta Kaisan upeasta rooliesittelystä. Ja millainen Pocahontaasta tuli, sen näkee ensi viikolla!



Lisää roolisuunnitelmia tulee näytille pian...

tiistai 17. syyskuuta 2013

tää on aivan upeaa tämä on tuonut mulle lisää uusia kavereita tämä on paras tämä on rento poruka! T. Kaisa

Kaisa on takarivissä oikealla.
Muut: takarivissä Remy, Titta ja Sofia,
eturivissä Teemu, Esko ja Aarto,
edessä Matti.
(Kuvasta puuttuvat: Jenni, Lari, Miia ja Saima)

Tiedotustilaisuus pe 20.9. klo 10.00


Tervetuloa Eräänlaisen kuningasnäytelmän ja Hetki unelmaa -valokuvanäyttelyn yhteiseen tiedotustilaisuuteen
 Seinäjoen kaupunginteatterin Verstasnäyttämölle perjantaina 20.9. klo 10-11. 

Tiedotustilaisuudessa ovat mukana mm. näytelmän Lumoajatar ja Gangsteri – Miia Yli-Kivistö ja Teemu Vola.

Samana päivänä järjestämme myös yleisölle avoimet teatteriharjoitukset klo 18.00-18.30, lämpimästi tervetuloa!

Valokuvanäyttelystä...

Hetki Unelmaa -projektin valokuvia on esillä Seinäjoen kaupunginteatterilla Eräänlainen kuningasnäytelmä -esityksen ajan. 
Hetki unelmaa on Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n toteuttamana projekti, jossa kehitysvammaiset ihmiset eri puolilla maata pääsivät kokemaan unelmansa ja saivat itsestään kauniin, itsetuntoa kohottavan muotokuvan. Projekti toteuttiin yhdessä Kehitysvammaisten tukiliiton kanssa. Vuonna 2012 Hetki Unelmaa -projekti laajeni koko maan kattavaksi. Yhteensä 27 valokuvaajaa 19 paikkakunnalta toteutti Kehitysvammaisten tukiliiton paikallisyhdistysten kautta löytyneiden henkilöiden unelmia ja lopulliseen yhteisnäyttelyyn tuli 62 kuvaa. Projektiin mahtuu monenlaisia unelmia, mm. Lordi, Tuntematon sotilas, argentiinalaisen tangon tanssija ja joukko prinsessoja. Lisätietoja valokuvanäyttelystä: Juha Harju, juha (at) juhaharju.fi. 
Kuvia ja lisätietoa löytyy myös TÄÄLTÄ.

Terkuin,
Venla ja koko Eräänlaisen kuningasnäytelmän työryhmä

maanantai 16. syyskuuta 2013

Unelmaroolissa


Innoituksen roolihahmooni sain kaksi vuotta sitten ollessani katsomassa Seinäjoen kaupunginteatterissa Vampyyrimusikaalia.
Roolihahmoni Herbertin suorituksesta pääsin nauttimaan neljä kertaa Seinäjoella ja kerran Berliinissä.
Olen keväästä lähtien ollut innokkaasti mukana teatteriharjoituksissa. Vielä on muutamia harjoituskertoja jäljellä, jotta voidaan hioa kohtaustani.
Valitettavasti yhteensattumien vuoksi en pääse mukaan kolmeen ensimmäiseen esitykseen, mutta perjantaina 4.10. olen stagella.
Nähdään verstasteatterissa!

Titta Asikainen

(kirjoitettu yhdessä Päivi-äidin kanssa)

Titta ja Jouko Enkelnotko

lauantai 14. syyskuuta 2013

Saima Tervala, unelmaroolina Emäntä

Aika: lauantai 14.9.2013
Paikka: Verstanäyttämö, Seinäjoen kaupunginteatteri

Henkilöt:
Saima, haastateltava
Venla, haastattelija

Todellinen keskusteluhetki harjoitusten jälkeen.

Saima:
Olen kovasti tykännyt. Ja tykkään edelleen, kun saa olla emäntänä ja siivoojakin. Olen tyytyväinen, kuin ennenkin, silloin kuin aloitettiin.

Venla:
Millainen harjoitusmatka on ollut?

Saima:
Se on mukavaa.

Venla:
Mikä on mukavaa?

Saima:
Näytteleminen ja kaverit on mukavia.

Venla:
Mitä odotat esitykseltä?

Saima (nauraa):
Orotan, jotta menis hyvin kaikki, mukavasti.

Venla:
Millainen tarina tässä on?

Saima:
Mukava se oli, oikein mukava.

Venla:
Ootko harrastanut aiemmin teatteria?

Saima:
Oon mä ollut näytelmässäki. Mutta en muista, siitä on pitkä aika kun oon ollu.
Sitte orotan mikä on seuraava aiheemme.

Venla:
Haluaisitko sitten jatkaa tätä?

Saima:
Joo, kyllä! Ei oo pitkä aika ku lokakuu tulee. Ei oo pitkä aika jouluun. Se olis kiva näytellä sitte.



Jenni Hyöty, unelmaroolina Laulaja


Aika: lauantai 14.9.2013
Paikka: Vestasnäyttämö, Seinäjoen kaupunginteatteri

Henkilöt:
Venla, haastattelija
Jenni, haastateltava

Todellinen keskustelutilanne treenien jälkeen.


Jenni:
Mukava esiintyä. Kuinka Seinäjoelle saatiin tällainen näytelmäkerho?

Venla:
Mä halusin perustaa tällaisen ryhmän ja lähdin sitten selvittämään yhteistyökumppaneita. Ensiksi soitin kaupunginteatterille ja johtaja Valolle, että mulla olisi tällainen esitysidea. Sitten kun Valo näytti vihreää valoa projektille, lähdin etsimään muita kumppaneita ja rahoitustahoja.
Mitä sinä ajattelet tästä esityksestä?

Jenni:
On hyvä tarina. Roolit on hyvät.

Venla:
Mitä ajattelet harjoittelusta? Kyllästyttääkö? Väsyttääkö?

Jenni:
Ei kyllästytä. Ei väsytä.

Venla:
Mitä odotat esitykseltä?

Jenni:
Ainakin pääsee kuuluisaksi. (Tilanteen jälkeen Jenni palasi takaisin ja lisäsi seuraavat:) Laulajaksi. Mä tykkään laulamisesta.

Venla:
Mikä kuuluisuudessa kiinnostaa?

Jenni:
En tiedä.

Venla:
Mikä teatterissa kiinnostaa?

Jenni:
Näytelmät.

Venla:
Millainen työryhmä meillä on?

Jenni:
Mukavia ihmisiä.

Venla:
Haluatko lisätä vielä jotain?

Jenni:
En.


sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Olis kiva esityä yhleisölle musta vielä löytyy sitä ainesta kuinka paljon kin Se on kiva olla mukana tässä juttussa mutta epäilen kuinka mun korvat pystyy sitä kovaa ääntä mulla on hyvä rooli Se että esityin lumojatar Se on ihana rooli

Miia Yli-Kivistö
Lari ja Miia kuvattuna kevään teatterikerhossa.

Vasurin mietteet


Moikkelismoi!
Aivan ihana tulla kotiin mahtavista harkoista! Kissanikin on sitä mieltä. Tuossa se ihmetteli aamulla kun avasin ääntäni ja venyttelin. Täällä se viettää aikansa yksin pallotellen ja nukkuen silloin kun meitsi harjoittelee ihanien ihmisten kanssa ahkerasti.

Mutta vain 19 päivää ensi-iltaan. Siis 19! Mutta ei hätää kun palat loksahtelee paikoilleen hyvää vauhtia. Ei vielä kuukausi sitten ollut tiedossa edes kaikkia rooleja! Mutta nyt on jo roolitukset, puvut, lavastukset, biisit ja vuorosanat hyvää vauhtia valmiit. Kyllä meillä on pian mahtava näytelmä esityskunnossa. Vielä kuukausi sitten olin paniikissa vuorosanojen kanssa... vaikkei todellista hätää ollutkaan.

Joskus syysöinä yksin valvon ja mietin... Miksi Verstasta ei ole siivottu? Sukkani on aivan likaiset ja housuni kimaltavat. Tuurasin hallitsijaa ja nukuin Alfredin kanssa. Mietin myös miksi 'valtaistuinsalissa' on kylmä kun siellä on oikeasti todella kuuma. ;)

Sofia Niemelä

Psstt... Älkää antako Venlan järsiä kynsiä ennen ensi-iltaa. Lupaus on lupaus ;)


Sofia ja äitinsä Päivi kevään kerhossa.

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Lippuja myös verkosta

Heipä hei,

Eräänlaisen kuningasnäytelmän lippuja voi siis ostaa Seinäjoen kaupunginteatterin lippumyymälästä tai verkosta.

Esitysajat ja liput löytyvät täältä: http://seinajoenkaupunginteatteri.fi/aikataulut

Teatterin lippumyymälä on avoinna arkisin, klo 11-17 (puhelinmyynti klo 10 alkaen, p. 06 4162600) ja lauantaisin klo 12-17. Esityspäivinä lippumyymälä palvelee esityksen alkuun saakka. 
Käyntiosoite on Alvar Aallon katu 12, 60100 Seinäjoki.

Lippuja voi ostaa myös suoraan NetTicketista, www.netticket.fi.

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Kuninkaana arjessa

Teemu Vola, Esko Saari, Marjaana Araneva, Aarto Saari,
Titta Asikainen, Kaisa Leminen, Veli-Matti Palomäki,
Remy Lehmann (piilossa) ja Sofia Niemelä


Remy Lehmann ja Veli-Matti Palomäki

Esko Saari, Marjaana Araneva, Sofia Niemelä, Remy Lehmann, Titta Asikainen

Todella rento ryhmäkuva. Remy, Titta, Sofia ja Kaisa,
Teemu, Esko, Veli-Matti ja Aarto.
Kuka ylettyy? Remy? Annukka! Sofia? Kaisa? Titta?

Kuvat: Katariina Vestergård

tiistai 27. elokuuta 2013

Kohti rakkautta ja hyväksyntää


Remy Lehmann ja Titta Asikainen
kuva: M. Araneva
Miia Yli-Kivistö ja Lari Fills
kuva: M. Araneva



"Aivan mahtava!"
"Mä olin niin sanaton, kun mä sain sovittaa sitä. Mä oon niin sanaton."

Puvut, vaatteet, roolivaatteet, esiintymisasut. Ne ovat täällä! Vau. Taas olemme askeleen lähempänä esitystä. Puvustaja-lavastajamme Annukka Mäntynen toi viime viikonloppuna esiintyjillemme pukuja sovitettavaksi. Ehdotukset saivat, lievästi sanottuna, positiivisen vastaanoton. Kuvia puvuista en vielä näytä, pidetään jännitystä yllä.

Lauantaina oli muutenkin erityisen vaikuttava ja liikuttava harjoituspäivä. Ymmärsin jälleen, että produktio on hyvin merkityksellinen kaikille osallistujilleen. Yksi esiintyjistämme kuvasi kuinka rakkaus ympäröi työryhmäämme. "Tuntuu kuin olisi sellainen kehä koko ajan ympärillä." Silmänurkkaa sai olla pyyhkimässä pitkin päivää.

Rakkaudesta ja hyväksynnästä... Tätä videota olen katsonut harjoituskaudella useamman kerran. Huhhuh. Kiitos linkistä, Hanna. Kieltä ei tarvitse ymmärtää. Tulkaa lähemmäksi, linkki löytyy tästä. (Videon Making of löytyy täältä. )

Treeneissä ei rakkausfiiliksistä ja kauniista esiintymisasuista huolimatta ollut alati auvoisaa. Tuskastuneita ilmeitä näkyi niin lavalla kuin ohjaajanpallillakin. "Tää on niin sekavaa." Ohjaajan vai esiintyjän kommentti, hmm. Keskeneräisyyden sietämistä saamme harjoitella itse kukin tässä produktiossa. Luottoa löytyy työryhmältä, siitä olen kiitollinen.

Ja tärkeintä on, että esitys alkaa hyvinkin muotoutua. Ollaanhan me "kahlattu" se läpikin jo kertaalleen. Jip!

Yllä kuvat parista "rakkauskohtauksesta".


- Venla -

p.s. Sain itse pari päivää sitten seuraavan rakkaudentunnustuksen:
"Mä rakastan sua Lakeuren ristin verran." Se ei ole vähän se.


sunnuntai 11. elokuuta 2013

Yhtä tyhjä otsikko kuin Verstas ensimmäisenä päivänä

On siinä jotakin taikaa, kun vihdoin saamme harjoitella Seinäjoen kaupunginteatterilla. Astella ja rakentaa näytelmää Verstas-näyttämön tyhjässä tilassa. Onneksi ryhmämme keskuudessa on enemmän naurua, iloisia huutoja, taputuksia ja laulua kuin ristiriitoja tai negatiivista energiaa.

Ei ole harvinaista, että treeneistä lähtee onnellinen hymy huulilla (ja ajatukset hyvän-hysteerisenä siitä, mitä tästä oikein loppujen lopuksi tulee!), vaikka olisi ollut muuten huono päivä takana. Saat tuoda itsesi paikalle, antaa osan unelmistasi muiden nähtäväksi tai paljastaa mitä todella olet. Siinä missä olen ennen hermoillut laulamista paniikkivärinään saakka, pystyin vapaasti laulamaan työryhmän edessä hetkeäkään epäröimättä.

Itse lähdin projektiin mukaan halusta tutustua uusiin, erilaisiin ihmisiin ja kehittää itseäni myös vapaa-aikana teatterin parissa. Alun perin tuntui, ettei kellään oikein ollut mitään hajua siitä mitä me edes olimme luomassa, joten voisin sanoa hypänneeni tuntemattomaan. Ja olen tyytyväinen, että sen tein.

Alussa Venla kehotti meitä olematta stressaamasta siitä, tuleeko näytelmästä valmista ja jättää sen huolen hänen kannettavakseen. Mutta minusta on hyvä nähdä pieni hermostuneisuuden ja jännityksen pilke meissä jokaisessa, sillä se antaa sen tunnun, että olemme kaikki tekemässä tätä samaa produktiota – yhdessä. Jokaista tarvitaan ja jokainen on suuri osa sitä, mitä me teemme.

Itse en malta odottaa neule- ja villapaitakelejä, sillä VALTAISTUINSALISSA(!) on kylmä.

Remy Lehmann

perjantai 9. elokuuta 2013

"Ei tämä ole verstas, vaan valtaistuinsali!"

Iloisissä fiiliksissä.
Kuvassa allekirjoittanut, Titta Asikainen ja Remy Lehmann.
Kuvan otti Marjaana Araneva.

Kun esitystä tehdään osallistujien omista unelmista käsin, mahdollisimman ryhmälähtöisin ajatuksin, tulee vastaan kysymys ohjaajan asemasta ja roolista. Miten säilytetään osallistujien oma ääni kirkkaana ja aitona osana kokonaisuutta? Miten minä ohjaajana vien prosessia eteenpäin niin, että jokaisen omat unelmat sulautuvat yhteinäiseksi kokonaisuudeksi, ilman että ne kadottavat mitään oleellista?

Tämän tyyppisten teatteriproduktioiden ikuisuuskysymys onkin, voiko teatteriprosessi koskaan olla puhtaasti demokraattinen. Onko tuleva esitys, sen yhteisölähtöisestä pyrkimyksestä huolimatta, ensisijaisesti minun näköiseni, minun aatemaailmastani kumpuava? Ajanko ohjaajana tiedostamattani (tiedostaen) omia väitteitäni näyttämölle? Kenen jutusta tässä on kyse?

Marjaana (mahtava assari) lähetti yllä olevan kuvan tänään harjoitusten jälkeen. Sen otsikko oli "harkat ja tekemisen ilo". Onneksi lähetti, sillä treenien jälkeen olin jo aivan pyörällä päästäni. Mistä olikaan kyse ja miten mennä eteenpäin? Jajaja... Tärkeä dokumentaatio Marjaanalta, että iloa oli. Ja sitä on ollut ryhmässä alusta lähtien. Tekemisen iloa ja heittäytymistä. Tämä ryhmä on hyvä ryhmä, kuningasryhmä. He ovat olleet alusta asti valmiita heittäytymään kylmään veteen. Päistikkaa kohti tuntematonta, ohjaajan toisinaan luvattoman sekavista ohjeista huolimatta. Täpinöissäni olen näet välillä unohtanut kaikki ohjaamisen perusasiat.

Joskus teatterintekeminen on tekemisen ilon lisäksi hampaiden kiristelyä ja paniikkihikeä, puhumattakaan tylsästä vuoron odottelusta. Tässä produktiossa on ohjaajalla tiukka paikka; miten pitää koko työryhmä motivoituna, tai edes hereillä?

Tänään olivat ensimmäiset harjoitukset Eräänlaisen kuningasnäytelmän esiintymistilassa, eli Seinäjoen kaupunginteatterin Verstasnäyttämöllä (tai pikemminkin valtaistuinsalissa, kuten eräs näytelmän hahmoista kuvittelee). Tuntui hyvältä päästä tilaan. Se on nyt meidän tila, päämaja, esityksen koti seuraavat 7 viikkoa.

Jännityksellä odotan tulevia viikkoja, löytyykö minusta edes pikkiriikkisen musikaaliohjaajaa. Kyseisen alan taitoa nimittäin tarvitaan – miksi meninkään kyselemään osallistujien esiintymisunelmia. Edellisestä musikaalikokemuksestakin on vierähtänyt jo hetki. Näin Hello Dollyn juurikin Seinäjoen kaupunginteatterissa tasan 20 vuotta sitten.
(Nyt taisin hieman suolata juttua...)

Tekemisen iloa, tekemisen iloa. Yhteistä iloa. Huomenna taas valtaistuinsaliin.

- Venla -

perjantai 2. elokuuta 2013

Boogie

Ohjaajan pikapäivitys ennen treenien alkua.

Kellarissa hurisee, on hämärää, jännittää.
No, ei tämä mikään kellari ole, vaan Seinäjoen kaupunginteatterin Elissa-näyttämö.

Tyhjä tila, tyhjä näyttämö. Tästä on hyvä aloittaa ensimmäiset harjoitukset teatterilla. Aiemmin olemme harjoitelleet nuorisokeskuksella (kiitos Nuorisopalvelut), kansalaisopistolla ja Ylistaron toimintakeskuksella. Vielä parit harjoitukset tässä "poikkeustilassa" ja sitten Verstas-näyttämölle, jossa esitys saa ensi-iltansa reippaan kuukauden päästä.

Virittäytymismusana toimiva Pulp fiction -soundtrack on edennyt Jungle boogiesta leppoisaan surffiralliin. On aika nousta portaat ja mennä vastaanottamaan työryhmää.

Hyvä boogie!

torstai 1. elokuuta 2013

Treenikuvia vol. 2

Yhteiskuva koko työryhmästä. Eturivi: Aarto Saari, Saima Tervala, Titta Asikainen, Sofia Niemelä, Päivi Niemelä, Remy Lehmann. Toinen rivi: Esko Saari, Miia Yli-Kivistö, Jenni Hyöty, Teemu Vola, Lari Fills, Kaisa Leminen, Marjaana Asikainen, Venla Korja. Takarivi: Jouni Alho, Veli Matti Palomäki, Annukka Mäntynen ja Hanna Peltotupa. Kuvasta puuttuu: Juha Peura.
Kone. Titta, Kaisa ja Remy. Sekä Larin selkä.
Kaisa, Lari ja Miia.

Kädet.



Kuvat: Katariina Vestergård

Treenikuvia

Kuvia heinäkuisista tehotreeneistä Seinäjoen nuorisokeskukselta. © Marjaana Araneva
Kuvat saa klikattua isommiksi.


Erittäin hyvä meininki, niinkuin näkyy.

Miten solmu puretaan?

Tällä lailla.

Bang.
Saima antaa Sofialle lahjan.